~ Englannissa jalkapalloselostajia kutsutaan kommentaattoreiksi. Tuo sana kuvaa kenties paremmin tehtävän sisältöä. Kuten erotuomarit, parhaat selostajat ovat niitä, joita et huomaa. Silti näyttää olevan yhä vaikeampaa nauttia pelistä televisiossa häiriintymättä ärsyttävän heikosta näkymättömästä äänitorvesta mikrofonin ääressä. TV:n kaikkien aikojen parhaat urheilukommentaattorit – kuten me hyvin tiedämme – ja parhaat äänet olivat 1960-70-luvuilla, ja he kaikki ovat nyt joko eläkkeellä tai kuolleita. Mitäpä sitä voihkimaan, ja niinpä jotta voimme palvella peliä myönteisellä kritiikillä, tässä manifesti lupaaville selostajan aluille, jotka haluaisivat lopulta päästä historian kirjoihin Paavo Noposen, Pekka Tiilikaisen ja Höyry Häyrisen ylevään seuraan. 

1. Muista, että peli ei ole sinusta. Sinun täytyy kuvailla, mitä tapahtuu, ei pommittaa meitä persoonallisuudellasi. Haluaisimme tietää, millä pelaajalla on pallo, esimerkiksi. Puhtaat, kuivat ja tylsät tosiasiat. Ellei se ole tärkeä, historiallinen maali tai tapahtuma, jätä hysteria ja ärtymys pelaajille ja faneille. Äläkä sano, ”Se oli tärkein maali, minkä hän on tehnyt tällä kaudella”, ellei se ollut ainoa maali, jonka hän teki tällä kaudella.

2. Ota askel taaksepäin itse toiminnasta, koska olet neutraali. Korosta loistavuutta hyvin valikoivasti ja riittävän etäisyyden päästä anna katsojien juhlia ilman häiritsemistäsi. 

3. Vältä sanoja, jotka eivät ole kuulijan tunnetasolla, ja jotka puolestaan ​​saattavat sinut pois omasta tunnetilastasi. Stadioneilla on hyvin vähän tapahtumia, jotka ovat murheellisia tai surkeita. Tallenna nämä adjektiivit sellaisiin harvinaisiin hetkiin, jolloin jotain traagista tai tuhoisaa oikeasti tapahtuu. Säilytä oikea näkökulma muistamalla, että tämä on urheilutapahtuma, ei vallankumous.  – Ja, viime kädessä, hyvänen aika, tunnusta se tosiasia, että pohjoisen ja perifeerisen kansamme sappi ei kiehu eikä veri kuohu samalla tavoin kuin etelän kuumissa maissa elävillä kadun kasvateilla.

4. Lue ja opi pelisäännöt, viimeinenkin niistä, niin että kun jotain epätavallista tapahtuu, olet valmis ja hyvin perillä (ja voit korjata apukommentaattoriasi, ex-ammattilaista, jonka pitäisi tuntea säännöt, mutta ei). 

5. Älä koskaan kyseenalaista erotuomarin päätöstä ennen kuin olet nähnyt ainakin yhden hidastetun replayn. Ja siltikin muistathan, että erotuomarilla ei ole välitöntä pääsyä tarkistamaan tekemäänsä päätöstä.

6. Älä ihmeessä käske kuulijaa/katsojaa ”Kuunnelkaa! tai Katsokaa!” –komennoilla. Mitä luulet heidän tekevän? Turhaan yksinkertaistat oman käytöksesi ja, siinä samassa, itsesi.

7. Lentävät iskulauselainaukset leimaavat sinut ärsyttäväksi, eivätkä ainutlaatuiseksi. Älä käytä niitä, älä koskaan, vaikka ohjaaja niin käskisikin. 

8. Älä harjoittele ytimekkäitä fraaseja tai sananmuunnoksia kuten ”Maaginen Messi, messiaaninen maestro!” Emme ole tyhmiä, tiedäthän. Ja me vihaamme sinua siitä. 

9. Lopeta arvuutteleminen, mitä Muurinen tai Armstrong mahtaisi ajatella, ikään kuin sinulla on yksinomaisen ammatillinen pääsy heidän sisäiseen minäänsä, jonne katsojalta tai kuulijalta pääsy on evätty. Kyllä me tiedämme, että Muurinen ”on vähemmän kuin onnellinen”, että HJK menetti kahden maalin johtonsa lisäajalla. 

10. On OK vitsailla. Varmista vain, että ne ovat alkuperäisiä, taitavia ja osuvia, ja että niihin ei liity jokin infantiili pilailu apuselostajan missaamasta yhtä avoimesta maalista kaksi vuosikymmentä sitten. 

11. Kun olemme avoimessa maalitilanteessa, niin, juuri niin, kyllä, kyllä me tiedämme, että hänen olisi pitänyt antaa verkon soida sieltä. Osua ylämummoon. Voimme nähdä sen hidastetuista uusinnoista kuudesta eri näkökulmasta. Enimmillään lakoninen ”Voi, ei!” riittää. Me kuulijat emme kaipaa superlatiiveja – näemme kaiken itse.

12. Kun tuomari määrää rangaistuspotkun hyökkääjälle tilanteesta, joka näytti ikään kuin tuosta nyt ei olisi kaatunut känninen kolmivuotiaskaan, ja silti onnistuu tuo edellä mainittu hyökkääjä kuin ammuttuna kellahtamaan kumoon päistikkaa, niin älä mene kierrellen jupisemaan ”Joo, no, siellä oli kontakti”. Ole uskollinen itsellesi (ja muille) ja sano vain, että ”Olipa räikeän konnamainen temppu!”. – FAWNING – eli loukkaantumisen teeskentely on saatava kitketyksi pois jalkapallosta – Sinä voit auttaa tässä!

13. Muistathan, että katsojilla on usein sosiaalinen tilanne kotikatsomoissa – keskustelua, mielipiteenvaihtoa, ihastelua – jonka sinä keskeytät liioitellun ylimaallisine huudahduksinesi.

14. Muistan Euroopan pelejä saksalaisessa tv:ssä, jossa kommentaattori ei puhunut 5-10 minuuttiin. Tietenkin, emme tienneet, oliko hän vielä siellä vai ei. Ehkäpä he kielsivät joukkueita tekemästä maaleja silla aikaa, kun kommentaattori oli menossa kahville. 

15. Pidän kyynisestä selostuksesta ja siitä, jos selostaja ei selvästikään usko näiden ennakkoon ylipalkattujen pyhimysten onnistuvan, ellei jokainen teko hivo täydellisyyttä. Hänen ei siis ehkä kuulukaan edustaa nykyajan tyytymättömiä jalkapallofaneja, jotka eivät sääli sankareittensa suhteellisia epäonnistumisia? 

Ehkä? 

Niin, ja unohdin – yksi muu asia, joka on ilmeisesti unohdettu tässä oppaassa. 

16. Kohtele pelaajia tasapuolisesti. Yksinkertainen syöttö, jonka chippaa Messi tai Ronaldo, ei ole luonnostaan ​​kauniimpi kuin yksinkertainen syöttö, jonka antaa  Matias Muttonen. Älä yritä löytää todisteita, että se-ja-se-pelaaja on täydellinen; jos hän on niin hyvä, näemme sen itse, kiitos. 

17. Pliizz – yritä * saada ulkomaisten nimien ääntäminen oikealle tolalle. 

18. Tästä pääsenkin teidän suurimpaan voimavaraanne – hiljaisuuteen. Antaa pelin ja yleisön kertoa yhtä paljon tarinaa kuin sinäkin. Hieman vähemmällä ponnistelulla sinusta voi tulla yksi suurista. Kaj Kunnas saattaisi olla etenemässä tuohon suuntaan.

                                                      

 

JuanHonen                   24.6.2014

 

Muunneltu ja suomennettu alkuperäistekstiä osoitteesta http://www.wsc.co.uk/