Myyjä. Almanakkoja, uudet almanakat; uudet kuukirjat. Tarvitsetteko, Sir, almanakkoja?
Matkamies. Almanakka uudelle vuodelle?
Myyjä. Kyllä, Sir.
Matkamies. Uskotko, että uusi vuosi on jälleen onnellinen?
Myyjä. Voi hyvin varmasti kyllä, tietenkin.
Matkamies. Miten vertaisit viime vuoteen?
Myyjä. Paljon, paljon arvokkaampi.
Matkamies. Entäs sitä edelliseen?
Myyjä. Paljon, paljon arvokkaampi.
Matkamies. Mutta miten muuten? Etkö haluaisi, että uusi vuosi olisi kuin jotkin näistä viime vuosista?
Myyjä. Sir ei, en halua sitä.
Matkamies. Kuinka monta uutta vuotta olet almanakkoja myynyt?
Myyjä. Kaksikymmentä vuotta, kutakuinkin.
Matkamies. Minkä näistä kahdestakymmenestä vuodesta haluaisit näyttää ensi vuonna?
Myyjä. Minäkö? En tiedä.
Matkamies. Etkö muista mitään tiettyä vuotta, joka tuntui onnelliselta?
Myyjä. En oikeastaan.
Matkamies. Ja elämä on myös kaunis asia. Eikö olekin?
Myyjä. Tämä on tiedossa.
Matkamies. Etkö haluaisi tulla takaisin elämään näitä 20 vuotta, koko tätä aikaa, alkaen siitä kun synnyit?
Myyjä. Sir hyvä, Jumala suokoon, että voisin.
Matkamies. Mutta jos sinun olisi elettävä uudelleen elämä, jota olet elänyt, enemmän tai vähemmän, nautintoineen ja suruineen, jotka olet käynyt läpi?
Myyjä. En halua sitä.
Matkamies. Voi, kenen muun elämää haluaisit elää uudelleen? Elämää, jonka minä elin, vai prinssin, tai kenen muun? Etkö usko, että minä, ja että prinssi, ja että kukaan muu, vastaisi sinun elämääsi tarkasti; ja että voidessaan elää uudelleen sama elämä, jonka jo on elänyt, kukaan ei halua mennä takaisin?
Myyjä. Uskon niin.
Matkamies. Etkö myöskään palaisi takaisin tähän hetkeen, muuten?
Myyjä. Haluaisin sellaisen elämän, jollaisen Jumala soisi minulle ilman muita sopimuksia.
Matkamies. Elämäkö hyväksyttynä sellaisena kuin se sattuu tulemaan, jossa et tiedä mitään tulevasta, niinkuin emme tiedä mitään tästäkään uudesta vuodesta?
Myyjä. Täsmälleen.
Matkamies. Näin haluaisin minäkin, jos minun täytyisi elää uudelleen, ja niin kaikki. Mutta tämä on merkki siitä, että sattuma, tähän vuoteen asti, kohteli kaikkia huonosti. Ja on selvää, että jokainen on sitä mieltä, että paha häntä on kosketellut raskaammin ja pikemminkin kuin hyvä,; jos olisi sopimus saada elää edellinen elämänsä uudelleen, kaikessa sen hyvässä ja pahassa, kukaan ei halua syntyä uudestaan. Se elämä, joka on kaunis, ei ole tiedossa oleva elämä, vaan se, joka on tuntematon; ei eletty, mennyt elämä vaan tulevaisuus. Uuden vuoden aikana sattuma alkaa kohdella sinua ja minua ja kaikkia muita hyvin, ja aloitat onnellisen elämän. Eikö olekin niin?
Myyjä. Toivotaan niin.
Matkamies. Niin näyttäkää minulle kaunein almanakkanne.
Myyjä. Tässä on hyvin kaunis almanakka. Tämä maksaa kolmekymmentä rahaa.
Matkamies. Tässä on kolmekymmentä rahaa.
Myyjä. Kiitos, hyvin kaunis: tapaamisiin. Almanakkoja! Uudet almanakat! Uudet kuukirjat!
——————–

Vuonna 1832 kirjoitettu vuoropuhelu asetetaan kadulle, kaupunkiin, jonka nimeä ei mainita. Ohikulkija kysyy almanakkojen ja kuukirjojen myyjältä, josko hänen mielestään uusi vuosi on onnellinen. – Tietenkin! – myyjä vastaa. Näin alkoi tiheä sananvaihto näiden kahden välillä, jolloin myyjän, väittäessään, että elämä on kaunis, on pakko myöntää, että hänen elämässään ei ole ollut onnellisia aikoja, vuosia, joihin hän haluaisi palata ensi vuonna . Lopulta matkamies päätyy siihen johtopäätökseen, että onnellisuus koostuu jonkin sellaisen odottamisesta, jota ei tunneta, toivossa että tuleva elämä on erilaista ja parempaa kuin mennyt ja nykyinen:

Sellainen elämä, joka on kaunis asia, ei ole tiedossa oleva elämä, vaan se, joka on tuntematon; ei mennyt elämä vaan tulevaisuus.

myyjän ja kävelijän vuoropuhelun taustalla: onnellisuus ei ole sidoksissa johonkin todelliseen, jota elämme tai olemme jo eläneet, vaan vain odotuksessa, kaipuusta ja toivossa siitä, mitä kuvittelemme itsellemme, voivan tapahtua:

Kaiken, jonka olemme elämässämme kokeneet ja jonka tiedämme varmuudella, kaiken olemme kaikki kokeneet enemmän haitaksi ja pahaksi kuin hyväksi; ja jos me olemme tyytyväisiä ja haluamme myös elää uudelleen, tämä johtuu vain tulevaisuuden tietämättömyydestä ja kokemuksen illuusiosta, jota illuusiota tai tietämättömyyttä ilman emme halua elää,, koska emme halua elää uudelleen sellaiseen tapaan kuin olemme eläneet (1. heinäkuuta 1827).

(Kuukirjat ovat vihkoja, jotka näyttävät kuukauden päivät, kuun vaiheet, pyhät, juhlat, messut.)
—————–
Ermanno Olmi: lyhytelokuva – https://youtu.be/hiJOBKJZNaU
—————–

Käännös italiasta suomeksi / 1.1.2019 / Jan Henriksson

Advertisement

Kuorolaulajan äänen vireestä

Hyvät kuorot syntyvät tunnollisesti harjoitellen

Myönnetään – lauluääni lohkeaa vain harjoittelemalla. Niin, eikä silloinkaan vain väkinäisen korkeajänteisesti palkeet pursuen kailottaen. Koetan painaa mieleen Helgen äänenkäyttöoppeja ja Matin hyviä knoppeja. Kyllähän miehestä ääntä lähtee, kuin pienestä kylästä, mutta hallitsepa äänesi tonaatiot, vibrat, fonaatiot ja soinnittelut eri äänenkäyttöskaaloilla. Sepä temppu onkin.

Kuorolaulussa on sekin hyvä puoli, että ei yksin tarvitse aina kantaa vastuuta siitä, että viesti kuuluu sopivasti ja menee perille – vaikka kyllä kuitenkin tarvitsee. Et voi luottaa pelkkään kylkiviiva-aistiin.

Kirkkoakustiikka

Olemme mm. joulujen alla esiintyneet maamme suurimmissa holvikirkoissa. Kirkkomuusikon unelman täyttymys! On ollut sävähdyttävää havaita, kuinka oma laulu kuuluu selkeänä takaisin holveista kumisten, eikä koko muu stemma kuulu juuri lainkaan. Jaettu vastuu osuukin jokaisen kohdalle. Siinäpä huippukuoro erottuu edukseen.
Kuoronjohtajahan meidät viime kädessä virittää, mutta kovaa laulettaessa on totisesti pakko antaa itsestään kaikki, mikä hallitusti solistisesti irtoaa. Hiljaisemmat kohdat kulkevat kuoromaisemmin.

Hengen pitimikseen on pidettävä energiataso korkeana

Kuoroarmeija marssii vatsallaan.
Rankat suoritukset vaativat lähes urheilijamaista ravitsemista ja dieetin suunnittelua, ainakin konserttipäivinä. Tämä korostuu eritoten kahden konsertin päivinä, joita tähän joulurupeamaan on osunut kolme.

Konserttipäivänä liika syöminen kostautuu taatusti. Ähkyssä on paha puhkua eikä äänen muodostaminen onnistu optimaalisesti kun elimistö on täynnä. Nesteitä on hyvä juoda ja varmistaa muutoin huoneilman kosteus, jota kurkku ja sieraimet tarvitsevat.

Lauluterveyden ylläpidosta

Itselleni ja muille kuorolaisille hyviä vinkkejä seuraavassa:

Kuoronjohtajan knopit ovat tärkein ja monelle myös ainoa lauluäänen puolustuskeino.  Ammattilaisen kyky on erehtymätön diagnosoitaessa mahdollisia puutteita lauluterveydessä.

  1. Pidä yllä hyvää yleistä terveystilaa. Vältä virusflunssia (mm. pelkkä käsienpesu ehkäisee virustautien tarttumista). Jotkut suosittelevat C-vitamiini- ja sinkki (Zn-)tabletteja.
  2. Henkinen ja fyysinen stressi molemmat vaikuttavat ääneen. Jumppaa säännöllisesti tärkeimpiä lihaksia, esim. hölkäten tai hyötyliikkuen. HUOM: vältä punttisalia konserttikaudella tai äänen ollessa väsynyt.
  3. Syö tasapainoisesti. Aktiivisella laulukaudella vältä liikaa suolaa ja sokeria, vahvasti maustettua ruokaa (meksikolaista, kiinalaista ym.) ja suuria ruokamääriä ja/tai alkoholia. Kurkunpään käheyttä tai kurkun kuivuuttahan siitä seuraa jos juo suurempia määriä alkoholia tai makeutettuja virvoitusjuomia. Keho tarvitsee vettä saattaakseen nämä ruoat ja juomat aineenvaihduntaan, joten liiallinen mässäily vähentää äänen voiteluun käytettävän veden määrää.
  4. Ylläpidä nestetasapainoa. (7-9 lasillista vettä päivässä) ja vältä diureetteja. Kosteus on tarpeen äänen voitelussa. Kun keho on niukasti nesteytetty, kurkunpään voitelu heikkenee ja tapahtuu äänen “kulumista” suuremmassa määrin kuin normaalisti.
  5. Vältä kuivia sisätiloja. Korva-, nenä- ja kurkkulääkärit suosittelevat 40-50%:n suhteellista kosteutta. Elimistö menettää kosteudestaan paljon hengitettäessä kuivissa olosuhteissa, siis ilmastoiduissa ja lämmitetyissä tiloissa (joissa on 10-20%:n suht.kosteus), autoissa, busseissa, jne.
  6. Vältä tupakointia. Sehän on pahaksi sydämelle, keuhkoille ja äänikanavalle ellei jopa ihan muillekin ympärilläsi. Tupakointi heikentää äänikanavaa ja vaikuttaa myös tarkkaavaisuuteen ja mielen virkeyteen heikentävästi. Siis lauluvalmiuteen.
  7. Vältä hengittämästä tunkkaista, saastunutta ilmaa, siis etenkin pakokaasuja, savuisia baareja yms. kun äänesi on rasittunut.
  8. Vältä paikallisesti puuduttavia aineita, lamauttavia suuvesiä ja väkeviä kurkkupastilleja kun laulat. Puudutus peittää kaikki vaivat ja siten kannustaa edelleen väärin. Laulaminen sen vaikutuksen alaisena on kuin soittaisi pianoa hansikkailla.

Konserttipäivän dieetti

Laulaminen on rinnastettavissa urheilusuoritukseen. Ammattimaiseen esiintymiseen tarvitaan kestävyyttä ja aerobista ponnistusta. Siksi sillä on merkitystä, kuinka keho valmistellaan suoritukseen.

Konserttipäivää edeltävänä päivänä tai useita tunteja ennen laulamista kannattaa syödä hiilihydraattipitoinen, hitaasti energiaa vapauttava ateria, esim. pastaa.

On hyvä nauttia kevyt ateria kaksi-kolmekin tuntia ennen suoritusta. Mehukkaat hedelmät, salaatit ja tomaattikastike ovat erinomaisia valintoja. Jos uskot tarvitsevasi proteiinia, kevyet broileri- tai kalapihvit ovat sopivaa ruokaa. Vettä on juotava runsaasti. Kurkkua kuivattavien ruokien välttäminen on oleellista maksimisuoritukseen päästäksesi.

  1. Meijerituotteet + banaani ja lima – Maitotuotteiden laktoosi lisää limaneritystä kurkkuun ja nenään ja siten lisääntyneeseen kurkun selvitykseen, köhimiseen. Sama pätee banaaniin. Kurkun selvittely on traumaattista äänihuulille ja voi vaurioittaa niitä.
  2. Kofeiinipitoiset juomat, kahvi ja energiajuomat sekä kaakao tai suklaa kuivattavat kurkkua. Hiilihapotetut virvoitusjuomat tuovat liikaa ilmaa vatsaan, mikä voi johtaa röyhtäilyyn lavalla. Jos (ja kun) sinun on pakko saada kuppi kahvia, juo kaksi lasillista vettä kuppia kohden. Moni menestynyt laulaja juo lämmintä hunajateetä kurkun valelemiseksi.
  3. Vältä mausteisia ruokia. Ne kuivattavat kehoa ja voivat aiheuttaa kurkun tulehtumista. Roskaruoka, pikaruoka ja rasvainen ruoka useimmiten sisältää reippaasti suolaa, joka kuivattaa kurkkua ja suuta. Nämä ruoat lisäävät happo-refluksia – vatsahappojen pyrkimistä takaisin kurkkua kohti… rasite ruokatorvelle, kurkulle ja äänihuulille.
  4. Tukehtuminen – Pähkinät ja rapeat sipsit ja naksut takertuvat hampaiden ja ikenien väliin ja voivat olla vahingollisia jäädessään suuhun. Aiheuttavat myös tarpeetonta kakistelua. Ei konserttipäivänä.
  5. Ylensyönti – täyttää vatsan ja on tiellä pallean kautta syvään hengitettäessä, taito joka jokaisen laulajan on opeteltava. Jos et pysty hengittämään syvään, et kykene täyttämään palleaasi kunnolla etkä muodostamaan voimakkaita äänteitä etkä pidättämään/pitämään yllä henkeä kun laulat. Ylensyönti voi myös aiheuttaa epämukavaa kouristelua ja suonenvetoa.
  6. Kylmät ruoat ja juomat – haitallisia ennen suoritusta. Kylmä kuristaa kurkkua ja äänihuulia ja jäykistää ääntä. Äänihuulten ja kurkun on oltava lämpimät optimisuoritukseen päästäksemme. Juo kädenlämpöistä tai lämmintä vettä ja pysy erossa jääherkuista vähintään tunti ennen esitystä.

Äänenkäyttöharjoitukset

  1. Vältä yletöntä äänen käyttöä, siis opettele käyttämään ääntäsi mahdollisimman vähin ponnistuksin ja jännittein. Ääntä on kyettävä käyttämään 3-4 tunnin ajan päivittäin ilman että laulukyky siitä seuraavana päivänä heikkenee. Ellei tähän kykene, laulu- ja puhetapoja on tarkasteltava uudelleen.
  2. Pidä mielessä että äänen valmentaminen ja äänen synnynnäinen kyky kestää kulutusta ovat suorassa suhteessa päivittäisen laulamisen määrään.
  3. Vältä laulamasta tessiturassa, joka on jatkuvasti lähellä omien äänialojesi ääripäitä. Tahdista huolellisesti rekisterisi ääripäiden käyttö (kuten rintaäänen puskeminen tehostaen ylemmäksi). ÄÄNEN VÄÄRINKÄYTTÖ TAI YLIKÄYTTÖ VOI OLLA LAULAJAN ITSEMURHA.
  4. Ennen laulamista tai äänen käyttöä epätavallisesti (julkiset puheet tai teatteriesitykset), avaa ääntäsi. Aivan kuin fyysisissä aktiviteeteissa, lämmittelyn tulisi edetä yleisestä venyttelystä ensin vähemmän ja sitten enemmän rasittavaan käyttöön. Kova ääni ja korkeat äänialat ovat rasittavimmat, joten aloita aina helpommista äänentuottoaloista keskitasolla. Joka vaiheessa on syytä arvioida tämänpäiväinen laulukuntosi ja suorittaa valmentautuminen sen mukaisesti. Jokainen ääni on erilainen, mutta yleisesti ottaen 7-10 minuutin lämmittely on minimi.
  5. Vähennä yleistä äänen käyttöä ennen konserttia. Hiljainen ajanjakso ennen suoritusta esim. bussimatkalla säästää energiaa edessä olevaan tehtävään.
  6. Vältä huutamista, kirkumista, äänekästä nauramista ja rankkaa kurkun selvittelyä. Välttämätön yskiminen ja niistäminen on tehtävä niin hellävaroin ja äänettömästi kuin mahdollista.
  7. Jos jokin tuntuu pahalta, älä tee sitä.

Yleisiä merkkejä äänen väärinkäytöstä

  1. Kurkku on kosketusherkkä käytön jälkeen.
  2. Ääni on käheä laulamisen päätteeksi.
  3. Kurkku on hyvin kuiva ja sitkeästi kutiseva. Tarkistapa nesteytys/valelu/juominen.
  4. Kyvyttömyys muodostaa korkein äänesi pianissimossa.
  5. Sitkeä käheys tai kyvyttömyys laulaa kirkkaalla äänellä 24-48 tunnin
    laululevon jälkeen.

Kohtele ääntäsi ja kehoasi hellästi kun olet laulamisesta ylirasittunut. Näin saat paremmin käsityksen siitä miksi äänesi on väsynyt. Tarkka oma-arviointi johtaa parantaviin käytäntöihin, jotka sitten palauttavat sinut pian takaisin laulukuntoon. Jos epäilet, pyydä apua ammattilaisilta.
04.10.2018 Lohjalla

JeanHonen

P.S. Varmaan kaikille on joskus käynyt niin, että vetää blossit tai ns. ”alkometriposkarit” ennen puhallusta. Puhallus tai laulaminen on silloin tehotonta, mutta eipähän alkometrin viisarikaan heilahda!

 

Kirjallisuutta:

http://www2.siba.fi/vaccaj/

http://ethesis.siba.fi/files/nbnfife201006031946.pdf

http://www.radford.edu/~dcastong/ARTARCH/vocal.html

 

Kaavakuva lauluterveyden ylläpidon vaiheista:

Maintaining vocal health.png

Tarttuiko kalan ruoto kurkkuun? Tässä toimintaohjeet:
#1: Yski
Ensireaktiosi on varmasti yskiminen, ja tätä vaistoa kannattaa seurata. Yskiminen on kehosi puolustuksen ensimmäinen rajapinta kaikenlaisia tunkeilijoita vastaan, mikrobeista väärään kurkkuun ajautuneeseen virvoitusjuomaan. Useinkin, muutaman minuutin voimakas yskiminen puhaltaa riittävästi ilmaa ruotoon ja irrottaa sen jumista. Jos olet onnekas, onnistut yskimään kalan ruodon takaisin ylös ja voit antaa kurkkusi toipua.
#2: Niele oliiviöljyä
Jos et pystykään yskimään ruotoa ulos, on aika ryhtyä lisäämään muita aineksia helpottamaan sen poistumista. Oliiviöljy on mainio voiteluaine. Öljy ei liukene heti sylkeen ja ruoansulatusnesteisiin kuten vesi tekisi, joten se on parempi vaihtoehto yritettäessä huuhdella ruotoja alas. Öljy liukastaa kalan ruodon ja auttaa pehmittämään sitä ja painamaan sitä alaspäin, jotta voisit paremmin niellä sen.
#3: Gulpsauta pehmomakeinen, vaahtokarkki
Monet vannovat tämän menetelmän puolesta. Sujauta suuhusi suuri jättikokoinen vaahtokarkki, marshmallow. Pureskele hieman, vain sen verran, että se muuttuu sulavammaksi ja sitkeäksi, ja sopivaksi nielaista. Niin pian kuin mahdollista, gulpsauta vaahtokarkki alas, nielaisten sen kokonaisena. Makeisen sitkeän mönjän pitäisi ”tarrata” ruoto mukaansa sieltä minne se on juuttunutkin, ja vettä se suoraa päätä nielusta alas.
#4: Siemailepa etikkaa
Voit koettaa siemailla laimennettua etikkaa auttaaksesi liikuttamaan ruotoa eteenpäin. Monet uskovat etikkaliuoksen sulattavan kalan ruoto. (!?) Kalan ruodot ovat yleensä aika pieniä ja hauraita, ja etikka on happoa, joten idea on siinä, että etikka auttaisi vatsahappoja liuottamaan ruodot kurkussasi. Metodi voi kestää jonkin aikaa kunnes se tepsii.
#5: Köyhä ritari – metodi
Dunkkaa pullaa lämpimään maitoon. Pullametodi toimii vähän samaan tapaan kuin vaahtokarkki. Murenna pala kuivaa leipää ja kostuta se lyhyesti maidossa. Purista pulla palloksi ja nielaise se. Toivo on sen varassa, että pullan karkea rakenne ja nesteen muovaama sitkoaines (gluteeni) auttaisi tempaamaan ruoto sen mukaansa kurkun syövereistä.
#6: Mene lääkäriin
Jos olet kokeillut kaikkea eikä mikään ole auttanut, mene lääkäriin saadaksesi ruodon pois kurkusta.Useimmiten lääkäri saa ruodon helposti pois kurkustasi, mutta ääritapauksissa voidaan tarvita vähäistä kirurgiaa avuksi. Lääkäriin on välittömästi mentävä, jos ruoto on aiheuttanut verenvuotoa (enemmän kuin tipan) tai intensiivistä kipua tai puhkeaman tai estää ilmansaantia keuhkoihin. Jos olet tukehtumaisillasi kalan ruotoon tai et pysty hengittämään, soita hätänumeroon 112 ja saa lääketieteellistä apua.
Huom! Tämän ohjeen teki ravintotieteilijä. Asiantuntevimmat neuvot saat lääkäriltä.

Maailman tunnetuin hedelmä – omena!

Omena on aina symbolisoinut terveyttä, rakkautta, erotiikkaa, valtaa sekä Raamatun
kertomusten myötä tietoa. Ihmiset ovat arvostaneet kaunista, hyvältä maistuvaa omenaa jo vuosituhansia, kauan ennen kuin kristinusko antoi Eevan ja Aatamin maistaa paratii-sin kiellettyä hedelmää. Pohjoismaisen mytologian mukaan jumalat säilyttivät ikuisen  nuoruutensa omenan avulla. Omena on tärkeä osa sekä kreikkalaista että roomalaista  mytologiaa. Omenat kuuluivat ruokavalioon jo kivikaudella ja antiikin Roomassa  viljeltiin ja jalostettiin omenoita. Luostareissa viljeltiin usein omenoita ja sillä tavalla eri   lajikkeet levisivät ympäri Eurooppaa.

Omenaa on aina pidetty terveellisenä: vieläkin sanotaan, että omena päivässä pitää  lääkärin loitolla. Entisajan kreikkalaiset olivat täysin vakuuttuneita siitä, että omena  paransi suuressa määrin kaikki vaivat, ja lääkärit ovat myöhemminkin määränneet  omenaa lääkkeeksi muun muassa kuumeeseen, sydämentykytyksiin, vatsavaivoihin,  astmaan, tuberkuloosiin ja alakuloisuuteen. Ennen uskottiin myös, että omenan avulla  humalaisesta ihmisestä tulisi taas selvä, ja että paistettujen omenien ruokavalio auttoi  alkoholismiin.

Monet vanhat kansanomaiset parannusmenetelmät on nykyään todistettu tieteellisesti – omena on terveellistä! Omenan useat hyödylliset ainesosat ovat kuoressa, joten omena  kannattaa syödä kuorineen. Kuoressa on muun muassa flavonoideja, joiden uskotaan  ehkäisevän sydän- ja verisuonitauteja. Omenassa on myös runsaasti c-vitamiinia, kaliumia ja pektiiniä. Viimeksi mainittu tekee hyvää vatsalle ja suolistolle.

Tiesitkö, että…

– Dekkarikirjailija Agatha Christie on sanonut, että hän keksi kirjojensa useimmat  murhatarinat istuessaan kylpyammeessa ja mutustellessaan omenoita.

– Astronautti John Glenn on ensimmäinen ihminen, joka aterioi avaruudessa. Hän söi  omenasosetta tuubista Friendship 7 -aluksessa vuonna 1962.

– Omena, sipuli ja peruna maistuvat samalle, vain tuoksu erottaa ne toisistaan. Testaa  pitämällä nenästäsi ja maistamalla jokaisesta palasen: kaikki maistuvat makealle.

– Omena kuuluu ruusuperheeseen.

– Tuoreet omenat kelluvat, sillä 25 prosenttia niiden volyymista on ilmaa.

– Legendan mukaan omenan putoaminen Isaac Newtonin päähän olisi saanut hänet  ajattelemaan painovoimaa. Newton on itse väittänyt, että hän havaitsi omenan  putoamisen ikkunastaan.

– Sadussa Lumikki päähenkilö myrkytetään omenan avulla.

Pomologin virka Lohjalle?

Tietojen ja taitojen kehittyminen on parantanut omenien viljelymahdollisuutta Suo-messa. Valtiopomologin (lat. pomum, ”(puu) hedelmä” ja kreik. logos, ”sana”) virka perustettiin Suomessa vuonna 1893. Nykyajan  slangin perusteella voisi luulla kyseessä olevan jonkinlainen johtaja, pomo, mutta kas  kun ei! Pomologi on ilmeisesti hortonomi – puutarhatieteilijä, joka on erikoistunut hedelmätarhaukseen. Viran ensimmäinen haltija oli vaasalainen Aleksandra Smirnoff, jonka pääteos nimeltään ”Suomen pomologiian  käsikirja” ilmestyi vuonna 1894. Perustettiin sekä puutarhaseuroja että puutarhakouluja, joista valmistui ammattilaisia. Omenatietoutta jaettiin kansalle ja kohta oli joka talon yksi omenapuu tai useampia.

Erinomaisen mikroilmastomme ansiosta Lohjalla omenatarhaus on hyvin yleistä.  Tarhaus ammattina on kuitenkin yhä melko harvinaista.

Pomologia–omenaoppi– olisi Lohjalle sen omenaista imagoa vahvistava taitolaji. Kaupunginpomologiksi  (epävirallisesti) voitaisiin nimittää Lohjan kaupunginpuutarhuri, joka vuosittain  omenakarnevaalien yhteydessä seppelöisi hedelmätarhauksessa kunnostautuneimman kotipuutarhurin. Pomologin tehtävänä olisi myös suorittaa puutarhatarkastuksia ja  jakaa tietoa oikeaoppisesta hedelmänviljelystä. Pomologi voisi myös toimia omena-talkoiden tai omenatuotekilpailun ylimmäisenä tuomarina ja karnevaalivalvojana  mätien omenien heittokisassa, jonka häviäjä saisi vuodeksi arvonimen ”Omppuposki”.  Omenatytölle hän antaisi onnenpotkun peffaan.

Vain mielikuvitus on rajana keksittäessä, kuinka lohjalaista omenaidylliä voitaisiin  parhaiten hyödyntää kaupungin vetonaulana.

 

Lähde: KUOROSTEMMOJEN LUONTEESTA

PIENTÄ STEMMUUTUSTA
à la jEANhONEn  21.11.2015 – 

 

NUORUKAISEN OPAS sekaKUOROON
(so. SATB-kuoroon)

 

Kuoroissa on neljä äänialaa: sopraano, altto, tenori ja basso. Joskus ne vielä jaetaan edelleen ensimmäiseen ja toiseen kunkin äänialan sisällä, yllyttäen loputtomiin kaskuihin ensimmäisistä ja toisista bassoista. On myös muita eri äänialoja kuten baritoni, kontratenori, kontra-altto, mezzosopraano, jne., mutta näitä käyttävät enimmäkseen ihmiset, jotka ovat joko solisteja tai kuuluvat johonkin ylettömän virtuoottisiin klassisiin a cappella -ryhmiin (pätee erityisesti kontratenoreihin), tai jotka koettavat löytää tekosyitä sille, että eivät oikein mahdu mihinkään vakioäänialaan, joten me jätämme heidät tässä huomiotta.

Kukin ääniala laulaa eri alueilla, ja kullakin on hyvin erilainen persoonallisuutensa. Joku saattaisi kysyä “Miksi eri nuottien laulaminen saisi ihmiset toimimaan eri tavoin?”, ja todellakin tämä on mysteerinen kysymys, jota ei varmasti ole riittämiin tutkittu, semminkin kun tiedemiehet, jotka muusikoita tutkivat, tuppaavat olemaan muusikoita itsekin ja pitävät egoissaan kaikki omituiset kompleksit, joita ilmaantuu kun sitä on tenori, käyrätorvensoittaja, lyömäsoitinspesialisti, tai mikä vaan. No, tämä nyt on asian vierestä; tosiasia on, että nuo neljä äänialaa voidaan helposti erottaa, ja selitänpä seuraavassa kuinka.

SOPRAANOT ovat niitä, jotka laulavat kaikkein korkeimmalta, ja tämän vuoksi he kuvittelevat hallitsevansa maailmaa. Heillä on pidemmät hiukset, hulppeammat korut ja kahisevammat hameet kuin kellään muulla, ja he tuntevat tulleensa loukatuiksi jos heidän ei anneta mennä vähintäänkin korkeaan F:ään jokaisen kappaleen jokaisessa aktissa. Kun sopraanot yltävät korkeisiin nuotteihin, he pysyttelevät niissä vähintäänkin puolta pidempään kuin mitä säveltäjä ja/tai kuoronjohtaja vaatii, ja sitten valittavat, että heidän kurkkunsa ovat heille kuolemaksi ja että säveltäjä ja johtaja ovat sadisteja. Sopraanoilla on erilaisia asenteita kuoron muita stemmoja kohtaan, vaikka pitävät muita itseään vähempiarvoisina.

  • Altot ovat sopraanoille kuten toiset viulut ensiviuluille – niiden kanssa on ihan kivaa stemmuuttaa, mutta ei mitenkään välttämätöntä. Kaikilla sopraanoilla on sellainen salainen fiilis, että altot voisivat hyvin jäädä ulos kappaleen soundin oleellisesti muuttumatta, eivätkä he ymmärrä, kuinka kukaan tahtoisi laulaa juuri siinä äänialassa ylipäätään – se on niin tylsä.
  • Tenoreita, toisaalta, voi ihan hyvin olla mukana; flirttailumahdollisuuksiensa ohella (se on hyvin tiedossa, etteivät sopraanot milloinkaan vispilöi bassojen kanssa) sopraanot laulavat mielellään duettoa tenorien kanssa, koska itse asiassahan tenorit oikeastaan tekevät paljon työtä onnistuakseen laulamaan alemman ja keskisopraanon äänialoja, kun taas sopraanot ovat polleasti siellä ylhäällä stratosfäärissä.
  • Sopraanoille bassot ovat maan matosia – ja jotain vikaa täytyy joka tapauksessa olla sellaisessa, joka laulaa bassoavaimessa.

 

ALTOT ovat maan suola – ainakin omasta mielestään. Altot ovat vaatimattomia ihmisiä, jotka pukeutuisivat farkkuihin konserteissa, jos se heille sallittaisiin. Altot ovat kuorossa siinä ainutlaatuisessa asemassa, että he eivät voi valittaa joutuvansa laulamaan hyvin korkealta eikä hyvin matalaltakaan, ja he tietävät, että kaikki muut stemmat pitävät heidän osuutensa olevan säälittävän helppo. Mutta altot tietävät toisin. Paremmin. He tietävät, että siinä missä sopraanot ulvovat ylä-A:ssa, heidät pakotetaan laulamaan taidokkaita nuotituksia, täynnä ylennyksiä ja alennuksia ja rytmitemppuja, eikä kukaan huomaa sitä, koska sopraanot laulavat liian kovaa (ja yleensä myös bassot). Altot saavat siitä salaista ja syvää tyydytystä kun voivat vehkeillä yhdessä sointuakseen alennettuna sopraanona.

Altoilla on myötäsyntyinen epäluottamus tenoreita kohtaan, koska tenorit laulavat kutakuinkin samaa äänialaa ja luulevat kuulostavansa paremmalta. Tyypillisesti altto tykkää bassoista, ja nauttii duettojen laulamisesta heidän kanssaan – bassot nyt joka tapauksessa kuulostavat kuin ryminältä, ja se on ainoa hetki, jolloin alttojen ääni tosissaan kuuluu. Alttojen toinen harmi on että heitä on aina liian monta eivätkä he koskaan pääse laulamaan oikein kovaa.

 

TENORIT ovat hemmoteltuja. Siinä koko tarina. Yhtäältä, heitä ei ole koskaan tarpeeksi, ja kuoronjohtajat mieluummin myisivät sielunsa kuin päästäisivät keskivertotenorin lähtemään, samalla kun ovat kuitenkin aina valmiit luopumaan muutamasta altosta puoleen hintaan. Ja sitten, jostain syystä, ne harvat tenorit ovat aina tosi hyviä – se on yksi niitä ärsyttäviä elämän tosiasioita.  Joten ei mikään ihme että tenorit ovat aina niin täynnä itseään – loppujen lopuksi kuka muu saisi sopraanoja pyörtyilemään?  Ainoa asia, joka saa tenorit epävarmoiksi, on syytös (yleensä bassojen toimesta), että kukaan niin korkealta laulava ei todellakaan voisi olla oikea mies. Tavallisen perverssillä tyylillään tenorit eivät koskaan ole huomaavinaankaan tätä, vaan vain valittavat äänekkäämmin säveltäjän sadistisuutta kun hän on laittanut heidät laulamaan niin julkean korkealta. Tenoreilla on viha-rakkaus-suhde myös kuoron johtajaan, koska tämä aina käskee heidän laulaa kovempaa kun heitä on niin vähän. Ei yksikään kuoronjohtaja muistiin tallennetussa historiassa ole koskaan pyytänyt tenoria hiljentämään fortessa.

Tenorit kokevat jollain tavalla kaikkien muiden stemmojen uhkaavan heitä;

  • sopraanoiden, koska he kykenevät yltämään niihin uskomattoman korkeisiin nuotteihin;
  • alttojen, koska heillä ei ole mitään vaikeuksia laulaa niitä nuotteja, joissa tenorit ovat kuolemaisillaan;
  • ja bassojen, koska, vaikka nämä eivät pysty laulamaan mitään E:n yläpuolelta, he laulavat sen riittävän kovaa tukahduttaakseen tenorit tyystin.  

Tietenkään tenorit eivät näitä myönnä. Se on harvan tuntema fakta, että tenorit laulaessaan kohottelevat kulmiaan enemmän kuin mikään muu stemma.

 

BASSOT laulavat kaikkein matalimmalta. Sehän pohjimmiltaan selittää kaiken. He ovat vankkoja, luotettavia ihmisiä, joilla on enemmän partakarvoja kasvoissaan kuin kellään. Bassot tuntevat alati itsensä aliarvostetuiksi, mutta he ovat syvästi vakuuttuneita olevansa itse asiassa kaikkein tärkein osa (näkemys, jonka musikologit hyväksyvät, mutta jota sopraanot ja tenorit totisesti eivät allekirjoita), huolimatta siitä, että bassoilla ovat kaikista ikävystyttävimmät osuudet ja että he usein takovat samaa nuottia (tai loputtomina viidesosina) koko pitkän sivun ajan. He kompensoivat tätä laulamalla niin lujaa kuin suinkin pystyvät, ja useimmat bassot ovatkin sydämissään tuubansoittajia.  

Bassot ovat ainoa stemma, joka voi säännöllisesti valittaa siitä, kuinka matala heidän osuutensa nuotitus on, ja he vääntävätkin kasvonsa melkoiseen virneeseen yrittäessään pudottautua hyvin mataliin nuotteihin.

Bassot ovat hyväntahtoisia ihmisiä, mutta heidän hyväntahtoisuutensa ei yllä niin pitkälle kuin tenoreiden — bassot vihaavat sitä, että joutuvat virittäytymaän tenoreiden mukaan, enemmän kuin melkein mitään. Bassot tykkäävät altoista, paitsi silloin kun he laulavat duettoa ja altoilla on se parempi osuus laulettavanaan. Niin kuin sopraanotkin, altot yksinkertaisesti ovat toisesta maailmankaikkeudesta, seikka, mitä bassot eivät saata käsittää. He eivät voi kuvitellakaan, miksi kukaan koskaan haluaisi laulaa niin korkealta ja kuulostaa niin kauhealta tehdessään virheitä. Kun basso tekee virheen, toiset stemmat peittävät hänet, ja hän voi jatkaa omaan iloiseen tyyliinsä tietäessään, että joskus, jotenkin, hän osuu soinnun juureen.

 

Kymmenen tärkeintä syytä olla SOPRAANO:

 

  1. Muut kuorolaiset ovat olemassa vain että sinä näyttäisit hyvältä.
  2. Osaat viihdyttää ystäviäsi rikkomalla heidän viinilasejaan.
  3. Tiedätkö yhtään oopperaa, jossa altto olisi saanut sen miehen?
  4. Kun sopraanot haluavat laulaa suihkussa, he osaavat melodian.
  5. Vahingossakaan et tule koskaan laulamaan altto-osuutta.
  6. Makeet kuteet – niinkuin vaikka hattu, jossa on sarvet.
  7. Nimeä muutama maailmankuulu altto! ….   …  …  ???
  8. Kun lihava nainen laulaa, hän useimmiten laulaa sopraanoa.
  9. Kun väsyt laulamaan melodiaa, voit laulaa diskanttia.
  10. Pystyt imitoimaan Michael Jacksonia.

 

Kymmenen tärkeintä syytä olla ALTTO:

 

  1. Opit tosi hyväksi laulamaan E-mollissa.
  2. Saatatpa laulaa samaa nuottia 12 peräkkäistä tahtia.
  3. Et juuri kaipaa lämmittelyä laulaaksesi 12 peräkkäistä tahtia E-mollia.
  4. Jos kuoro todella haiskahtaa, on hyvin epätodennäköistä että alttoja syytetään.
  5. Sinulla on paljon aikaa rupatella sopraanosoolojen aikana.
  6. Tulet teeskennelleeksi olevasi parempi kuin sopraanot, koska kaikkihan tietävät, että naiset laulavat sopraanoa vain siksi, ettei heidän tarvitsisi oppia nuotteja.
  7. Voit joskus päästä tuuraamaan tenoria.
  8. Altoille osuvat kaikki pitkät tauot.
  9. Kun sopraanot kuumottavat hävyttömän korkeaa nuottia laulun lopussa, altot saavat aina viimeisen sanan.
  10. Kun altoilta jää laulamatta joku nuotti, se ei haittaa ketään.

 

KYMMENEN TÄRKEINTÄ SYYTÄ olla TENORI

 

  1. Tenorit pääsevät korkealle (get high – without drugs) – ilman huumeita.
  2. Kerropa musikaali, jossa basso sai naisen.
  3. Voit näyttää sopraanolle, miten se PITÄISI laulaa.
  4. Oletko kuullut kenestäkään, joka olisi maksanut tähtitieteellisiä summia lipuista päästäkseen näkemään ’Kolme Bassoa’?
  5. Mihin tarvitaan älyä kun on resonanssia?
  6. Tenorien ei milloinkaan tarvitse hukata aikaansa itsensäkehittämisosastolla kirjakaupassa.
  7. Onnistut laulamaan John Denverin mukana ”Aye Calypso.”
  8. Kun kehität oikein hyvän falsetin, voit tienata huikeita summia animaatiohahmojen dubbauksessa.
  9. Gregoriaaninen laulu käytännössä keksittiin tenoreita varten. Vastaavaa lajia ei kukaan keksinyt bassoille.
  10. Voit viihdyttää kavereitasi imitoimalla vaikka “Rillit huurussa”-sarjan tähteä Melissa Rauchia. Tms.

 

 

KYMMENEN TÄRKEINTÄ SYYTÄ olla BASSO

 

  1. Sinun ei tarvitse kiristää shortsejasi yltääksesi nuotteihisi.
  2. Sinun ei tarvitse pelätä, että nainen vie sinulta homman.
  3. Tai että murrosikäiset ryöväävät roolisi.
  4. Toimintaleffojen sankarit ovat aina bassoja.  Siis että – jos he koskaan laulaisivat, he laulaisivat bassoa.
  5. Saat helposti muistettavaa lyriikkaa, kuten ‘bum-bum-bum-bum’.
  6. Ellei laulutyö luonnistu, on aina olemassa televisio.
  7. Sinun ei tarvitse opetella lukemaan diskanttiavainta.
  8. Jos vilustut, entä sitten?
  9. Huviksesi voit laulaa alimmalla äänelläsi ja fuulata ihmisiä luulemaan että tuli maanjäristys.
  10. Jos nyt satut röyhtäisemään laulaessasi, yleisö vain luulee sen olevan osa partituuria.

 

 

 

HUVIN VUOKSI:

Voidaksesi mitata kykyjesi tasoa kuoron jäsenenä, asiantuntijat ovat huolellisesti kehittäneet seuraavan testin. Lue ja aprikoi jokaista tilannetta ja sitten valitse vaihtoehto, joka tehostaa kokemuksen laatua.

 

1. Tulet kuoroluhtiin sunnuntaiaamuna ja yhtäkkiä kompastut ja kaadut. Pitäisikö sinun:

A. polvistua kiihkeään rukoukseen

B. teeskennellä sydänkohtausta

C. ryömiä lähimpään tuoliin

D. ryömiä hiljaa ulos kirkosta


2. Oletkin sopraano ja lasket väärin. Seurauksena kirkaiset ulos korkean ”C”:n nuottia liian aikaisin. Pitäisiköhän:

A. liukua inspiroituun “Oi Turhaanhan Laulanen Vaan”.

B. näyttää voitokkaalta ja pysyä nuotissa.

C. keskeyttää kiljaisu äkillisesti mutta pitää huulet liikkeessä.

D. vajota häpeästä lattialle.


3. 
Kaikkien noiden raskaiden kuoroharjoitusten jälkeen myöhästytkin 20 minuuttia joulukonsertista Johanneksen kirkossa. Sinunhan olisi syytä:

A. kavuta hiljaa kuoron takariviin.

B. teeskennellä olevasi äänitarkkailija tsekkaamassa kaapeleita ja hivuttautua siitä riviin.

C. sammuttaa valot kirkosta ja pimeyden turvin livahtaa kuoromuotoon.

D. lukaista Ragnar Kulkusen pamfletti “Myöhästymistekniikat”.

 

4. Laulaessasi huomaat että sinulta puuttuu nuoteistasi Hoosiannan toinen sivu. Silloinhan tietysti:

A. Hyräilet henkesi edestä.

B. Laulat pokkana ”vesimeloni, vesimeloni, vesimeloni.”

C. Yrität jaloillasi kurottaa hyllystä virsikirjaa.

D. Toistat ensimmäisen sivun kerraten.

 

5. Pakostakin se pelätty suuri aivastus ryöpsähtää juuri “Taas kaikki kauniit muistot”-kappaleen päätöstavuilla. Sinäpä siinä:

A. aivastaessasi tallaat naapurin varpaille harhautukseksi.

B. yrität saada sen sopimaan stemmaasi.

C. aivastat edessä seisovan kuorokaverin selkään hillitäksesi melua.

D. lyyhistyt häpeästä lattialle.

 

 

PISTEYTYS:

Laske A:t, B:t, C:t ja D:t yhteen ja tarkista kykyjesi taso tästä:

 

4 (neljä) A:ta tai enemmän…sinulla ei ole enää mitään opittavaa ollaksesi ensiluokkainen kuoron jäsen.

 

4 (neljä) B:tä tai enemmän…kuororefleksisi ovat täysin kehittyneet, ja sinun pitäisi pärjätä hyvin kuorossa.

 

4 (neljä) C:tä tai ylikin…kuorokokemuksesi on epätasaista mutta ryhmähenkesi on tavoitteessa. Olet sijoitus lähes mille tahansa kuorolle.

 

4 (neljä) D:tä tai sitten enämbi…sinulle suositellaan jalkapalloa tai ryhmäterapianeuvontaa.

**********************************************************

FYI: Em. tarinat on luovien käännetty amerikkalaiskuorojen websivuilta.

**********************************************************

 

KOTIÄÄNENAVAUS

http://yle.fi/vintti/ohjelmat.yle.fi/kuoroon/tuulin_laulutunti/aaniharjoituksia.html

Roskisdyykkarin balladi

Olinpa kerran viikon ajan aito Londoner. Kuten nyt Lojoer. Katselin West Hamin lähistöllä hotellissa BBC:stä, kun pian seitsenkymppinen Ray Davies tahkosi taidokkaasti läpi kaikki 60-luvun The Kinks –bändin ikivihreät rokit 40 vuoden takaa. Ja toisena iltana Paul McCartney rämpytti Beatlessiä. Olo oli kuin toiveita, intoa ja ihanteita uhkuvalla teini-ikäisellä.

Kaupunkilomaan kuuluu oleelliselta osin lähiön katuelämän tarkkailu. Nuhjuiset mummot nukkavieruissa villatweedeissään nilkuttivat keppiensä varassa nyppylän laelta katua alas kuivapesulaan, hiussalonkiin ja sitten kauppaan pekonia ja munia ostamaan. Ja iltaisin bingosaliin. Matkalla mummon roskapussi putosi eleettömästi korttelin kunnalliseen kiinteään mustaan recyclable waste- eli kierrätysjäteastiaan. Roska-auto keräsi kadun varresta erikseen jätesäkit lavalle (kts. kuva).Londoner waste

Ekologinen ajattelu on jo lyönyt läpi lontoolaisen arkielämään, selvästi syvemmin kuin luonnon lähellä asuvien suomalaisten elämään. Jopa piskuisen hotellini isäntäkin haki aamiaispekonit ja -ryynimakkarat ”orgaaniselta” luomuteurastajaltaan naapurikorttelista. Lentokentän kahvilan välipalaleivät pullistelivat ”ruohoa” ja olivat ihan oikeasti tosi raikkaita ja täyttäviä, hedelmäsalaatit eivät olleet säilyketölkkiä nähneetkään, ja latte tarjoiltiin luomumaidolla.

Mutta palataanpa brittien jäteasioihin. Tällä hetkellä maata möyhii vanhan toimivan jätteiden lajittelusysteemin muuttaminen EU:n kaatopaikkadirektiivin (1999) mukaiseksi. Direktiivin mukaan jätteitä on kierrätettävä entistä tehokkaammin, vaikka maassa oli jo kehitetty tehokas kierrätysjärjestelmä paperille, lasille ja vanhoille ajoneuvojen akuille. Kelkan kääntäminen on saanut aikaan kohua, närää ja eripuraa. Otetaanpa esimerkiksi kutakuinkin Lohjan kokoinen Salfordin kaupunki.

Daily Mail (Päivän Posti) –sanomalehti uutisoi 31. lokakuuta 2007 Salfordin kaupunginvaltuuston päätöksestä lanseerata 9000 uutta tilaa vievää lajitteluroskista pikkukaupungin omakotiasukkien autotallien eteen. Jokaiseen talouteen tuli 4 erilaista jäteastiaa. Vaaleanpunaisella kannella varustettuun pyttyyn tulee nyt laittaa puutarhajäte, mustaan yleisjäte, ruskeaan muovi, tölkit ja lasi sekä siniseen paperi ja pahvi. Järjestelmää täydentää tietokoneistus, jonka avulla pyritään varmistamaan, että lajitteluohjeista ei livetä. EAN-kooditetut roskikset tarkastetaan tyhjennettäessä, ja ohjeiden noudattamatta jättämisestä joutuu pulittamaan 100 punnan (n. 150 euron) sakot kaupungin kassaan. Siis jos jätätkin kierrättämättä liian paljon liian usein, joudut pulittamaan ikään kuin parkkisakkoa. Tietokoneistus tekee myös mahdolliseksi laskuttaa jätösten määrän mukaisesti (ns. pay-as-you-throw –jätevero*), millä pyritään jätemäärien hillitsemiseen niiden syntylähteillä. Maan hallitus nimittää veroa ylevästi ”kannustimeksi” eikä usko veroa perittävän yli 45 euroa taloutta kohti vuodessa. Kaupunginvaltuustoissa puhutaan kuitenkin 15 euron jäteverokertymästä taloutta kohti kuukausittain.

Tietokoneistettu jäterallipilottiprojekti ulottuu Englannissa jo 30 kaupunkiin, minkä jälkeen se on tarkoitus laajentaa koko maahan. Näinhän tehtiin aiemminkin kun leikattiin viikoittaista jätteiden keruuta. Kunnallinen keskitetty jätehuolto tyhjentääkin 150 kunnassa roskikset enää kahden viikon välein. Tämä harvennettu keruu on osoittautunut äärimmäisen epäsuosituksi, ja sen syytetään lisänneen hajuhaittoja ja rottien määrää.

Valtuustot väittävät EU-sakkojen ja verojen lisäkulujen kohoavan miljardeihin euroihin ellei kaatopaikoille läjitettävän jätteen määrää kyetä vähentämään. Brittien oma kuntainliitto sanoo, ettei jätteiden keruun tietokoneistamisessa ollut tarkoitus vakoilla perheiden jätekäyttäytymistä vaan tuoda parannusta ympäristönsuojeluun. Niin tai näin – aina väärinpäin.

Minusta järjestelmässä olisi hyvät puolensa. Eipähän tarvitsisi osallistua ilmastonmuutokseen katkuttamalla bensankäryä viedäkseen kierrätysjätteitä (pahvia, kartonkeja, muovia, lasia) Rosk´N´Rollin sotkuisiin keruupisteisiin, joissa ampiaiset kesäisin pörräävät vihaisina. Sekin puoli tulisi hoidetuksi, että kunnat kykenisivät jäteveroin kohentamaan talouttaan maksaakseen huikeasti kohoavat byrokratiakustannuksensa. Huono puoli – ja kenties ratkaiseva – on juuri tuo kotitalouksien kontrolli, jota britit niin vieroksuvat.

Lokakuussa 2007

Jan Henriksson, MMM, Lohja

P.S. Ihmettelittekö, mihin britit viskaavat valtavat sanomalehtiröykkiönsä? Niistähän tehdään tietysti takkapuita ns. halkopuristimella (engl. log maker; kts. esim. http://www.greenshop.co.uk/100-recycled-log-maker-2653.html?osCsid=3b62a3b7e45047848116793bd9cc0838  ).
Ensin lehdet kostutetaan, puristetaan ”halosiksi” ja kuivataan. Ja sitten – eikun pökköä pesään.

P.P.S. Sittemmin Salford on yhä edistyneempi jätteenkeräilyssä. Kunta noutaa raskaammat jätetavarat puhelinsoitolla, ilmaiseksi. Kts. https://www.salford.gov.uk/bulky.htm JH 20.10.2015

*)Jätevero =  Pay-as-you-throw = PAYT:  http://wastezero.com/next-generation-pay-as-you-throw.aspx  ja https://en.wikipedia.org/wiki/Pay_as_you_throw (Ei kovin suuri menestys maailmanlaajuisesti.)

Oletko joskus kuullut ilmaisun: nyt taidat saarnata kuorolle? Ikään kuin lyöttäytyminen yhteen ihmisten kanssa, jotka jakavat kanssasi samankaltaiset elämänarvot ja näkemykset, olisi rajoittava tai huono asia. Sanontahan tarkoittaa sitä, että meidän pitäisi löytää kavereiksemme muita ihmisiä, joita ei ole vielä aivopesty. Onko tässä vanhassa sanonnassa kaikki ihan ok? Minusta se on väärin. Janne kuorollehan Sinun pitäisikin saarnata koska se on ainoa keino mobilisoida muutos. Jos haluat muuttaa jotain, etsi käsiisi ihmisiä, jotka haluavat muuttua, yhdistä heidät toisiinsa tarkoituksenmukaiseen kuoroon ja anna heidän luoda aivan uusi laulu. Käännyttäminen ei toimi. Et voi saada ihmisiä liittymään kuoroon vastentahtoisesti. Keskity ihmisiin, jotka tahtovat olla kuorossa ja tee laulaminen heille helpommaksi.

Ennen uskoin, että käännyttäminen toimisi muutoksen katalysaattorina siten, että se vakuuttaisi ihmiset, jotka eivät tienneet että heidän pitäisi muuttua, uskomaan että he tarvitsivat ja tahtoivat muutosta.

Pitkän uran ajan teollisuudessa, julkisyhteisöissä, konsultoinnissa ja opetuksen parissa uskoin ja toteutin käännyttävää mallia muutoksen aikaansaamiseksi. Vuosikaudet uskoin, että kunhan vain jatkan jäkättämistä ja jankkaamista riittävän pitkään ja tarpeeksi kuuluvasti, kunhan vain kokoaisin ja esittelisin vielä yhden fiksun konsultointinauhan, ja kunhan vain omaksuin ns. ‘juutalaistäti’- lähestymistavan kevyesti eteenpäin pukaten ja suostutellen, saisin Sinut lopulta väsyksiin ja muutetuksi. No, sehän ei toiminut. Jos ihmiset eivät halua muuttua, hehän eivät muutu. Totta kai seassa oli satunnaisia käännynnäisiä ja vahva ansioluettelo muutoksen lisääntymisen edesauttamisesta siihen tapaan kuin asiat toimivat tänään.

Mutta tavoitehan on aina ollut ja myös pysyy toimintatapojen kokonaisvaltainen muutos. Vaikka kuinka yritinkin ja kuinka fiksun filmaattisen kaunopuheinen luulottelinkin olevani, ihmiset, jotka eivät halunneet muuttua, eivät muuttuneet. 2000-luku huutaa muutoksia, ei nykäisyjä tai pyrähdyksiä. Tarvitsemme uuden muutosteorian joka sopii tälle vuosituhannelle.

Olen täysin muuttanut lähestymistapaani ja muutosteoriaani. Nyt, käännyttämisen sijaan uskon muutosta katalysoivaan malliin. Ei kannata hukata aikaa yrittämällä käännyttää sellaisia jotka eivät tahdo muuttua. Kannattaakin etsiä muutoshaluisia, kehitysalttiita, oppivaisia ihmisiä ja saarnata kuorolle. Siten saat aikaan enemmän.

Anna kuorosi kasvaa orgaanisesti. Usko kuorolle tehtäväksi luoda oma soittolistansa. Inspiroi jokaista kuorolaista lauluntekijäksi, sanoittajaksi, säveltäjäksi. Toivota tervetulleeksi kuorolaisten monimuotoisuus. Mitä monimuotoisempi, sitä parempi, sillä kultaiset ja parhaat arvoa luovat ideat ovat harmailla alueilla varastojemme, sektoreittemme välissä. Tehokkaimmat muutoskuorot toivottavat tervetulleiksi erilaiset äänen alueet, -sävyt, -painot ja -soinnit.

Johtaminen ja kokonaisvaltaisen muutoksen mobilisointi 2000-luvun la on katalyyttinä toimimista. Se on reaktion käynnistämistä ja sitten alta pois!

Muistan kemian töissä koulussa ja yliopistossa oppineeni katalyyteistä, reagenteista, joita käytetään saamaan kemialliset reaktiot alkuun. Me tarvitsemme enemmän henkilökatalyyttejä auttamaan saamaan muutos käyntiin. Katalyytit tietävät, että kysymyksessä ei ole heidän oma muutoksensa. He tietävät olevansa auttamassa käynnistämään jotain suurempaa kuin oma itsensä.

Se muutos, jonka sosiaaliseen systeemiimme tarvitsemme, on suurempi kuin yksikään meistä. Katalyyteillä on tärkeä rooli tietää että sosiaalinen muutos tapahtuu vain saamalla kuoro toimimaan ja jättäytymällä pois tieltä jotta kuoron seireenilaulut voivat tuoda magiikkansa esiin. Muistan myös kemian tunnilta, että katalyytti ei kulu reaktiossa vaan on käytettävissä uudelleen!

Muutoksen katalyyttimalli on olosuhteiden luomista, jotta kehittymishaluiset ihmiset voivat yhtyä samankaltaisten kanssa tarkoituksenmukaisiksi kuoroiksi.

Johtamistaito ei ole enää komentamista ja kontrollointia tai henkilöpääoman siirtelyä organisaation shakkilaudalla. Johtaminen on yhtä kuin inspiroida ja auttaa satunnaisia kohtaamisia ja törmäyksiä tarkoituksenmukaisella tavalla ratkaisemaan tosielämän probleemeja. Se on olosuhteiden luomista katalysoimaan asialleen vihkiytyneitä kuoroja organisaation sisä- ja ulkopuolella. Muutoksen katalyyttimalli ei ole ideoiden tyrmäämistä yritettäessä käännyttää vastahakoisia ihmismassoja, vaan ideoiden nostamista esille niille sopivan kuoron löytämiseksi. Meidän on kautta maailman katalysoitava itsestään organisoituneita kuoroja, jotka kykenevät etsimään ja testaamaan kehitysideoita ja lähestymistapoja siinä laajuudessa kuin kohtaamme sosiaalisia haasteita.

Siis mene ja saarnaa kuorolle.

~ Englannissa jalkapalloselostajia kutsutaan kommentaattoreiksi. Tuo sana kuvaa kenties paremmin tehtävän sisältöä. Kuten erotuomarit, parhaat selostajat ovat niitä, joita et huomaa. Silti näyttää olevan yhä vaikeampaa nauttia pelistä televisiossa häiriintymättä ärsyttävän heikosta näkymättömästä äänitorvesta mikrofonin ääressä. TV:n kaikkien aikojen parhaat urheilukommentaattorit – kuten me hyvin tiedämme – ja parhaat äänet olivat 1960-70-luvuilla, ja he kaikki ovat nyt joko eläkkeellä tai kuolleita. Mitäpä sitä voihkimaan, ja niinpä jotta voimme palvella peliä myönteisellä kritiikillä, tässä manifesti lupaaville selostajan aluille, jotka haluaisivat lopulta päästä historian kirjoihin Paavo Noposen, Pekka Tiilikaisen ja Höyry Häyrisen ylevään seuraan. 

1. Muista, että peli ei ole sinusta. Sinun täytyy kuvailla, mitä tapahtuu, ei pommittaa meitä persoonallisuudellasi. Haluaisimme tietää, millä pelaajalla on pallo, esimerkiksi. Puhtaat, kuivat ja tylsät tosiasiat. Ellei se ole tärkeä, historiallinen maali tai tapahtuma, jätä hysteria ja ärtymys pelaajille ja faneille. Äläkä sano, ”Se oli tärkein maali, minkä hän on tehnyt tällä kaudella”, ellei se ollut ainoa maali, jonka hän teki tällä kaudella.

2. Ota askel taaksepäin itse toiminnasta, koska olet neutraali. Korosta loistavuutta hyvin valikoivasti ja riittävän etäisyyden päästä anna katsojien juhlia ilman häiritsemistäsi. 

3. Vältä sanoja, jotka eivät ole kuulijan tunnetasolla, ja jotka puolestaan ​​saattavat sinut pois omasta tunnetilastasi. Stadioneilla on hyvin vähän tapahtumia, jotka ovat murheellisia tai surkeita. Tallenna nämä adjektiivit sellaisiin harvinaisiin hetkiin, jolloin jotain traagista tai tuhoisaa oikeasti tapahtuu. Säilytä oikea näkökulma muistamalla, että tämä on urheilutapahtuma, ei vallankumous.  – Ja, viime kädessä, hyvänen aika, tunnusta se tosiasia, että pohjoisen ja perifeerisen kansamme sappi ei kiehu eikä veri kuohu samalla tavoin kuin etelän kuumissa maissa elävillä kadun kasvateilla.

4. Lue ja opi pelisäännöt, viimeinenkin niistä, niin että kun jotain epätavallista tapahtuu, olet valmis ja hyvin perillä (ja voit korjata apukommentaattoriasi, ex-ammattilaista, jonka pitäisi tuntea säännöt, mutta ei). 

5. Älä koskaan kyseenalaista erotuomarin päätöstä ennen kuin olet nähnyt ainakin yhden hidastetun replayn. Ja siltikin muistathan, että erotuomarilla ei ole välitöntä pääsyä tarkistamaan tekemäänsä päätöstä.

6. Älä ihmeessä käske kuulijaa/katsojaa ”Kuunnelkaa! tai Katsokaa!” –komennoilla. Mitä luulet heidän tekevän? Turhaan yksinkertaistat oman käytöksesi ja, siinä samassa, itsesi.

7. Lentävät iskulauselainaukset leimaavat sinut ärsyttäväksi, eivätkä ainutlaatuiseksi. Älä käytä niitä, älä koskaan, vaikka ohjaaja niin käskisikin. 

8. Älä harjoittele ytimekkäitä fraaseja tai sananmuunnoksia kuten ”Maaginen Messi, messiaaninen maestro!” Emme ole tyhmiä, tiedäthän. Ja me vihaamme sinua siitä. 

9. Lopeta arvuutteleminen, mitä Muurinen tai Armstrong mahtaisi ajatella, ikään kuin sinulla on yksinomaisen ammatillinen pääsy heidän sisäiseen minäänsä, jonne katsojalta tai kuulijalta pääsy on evätty. Kyllä me tiedämme, että Muurinen ”on vähemmän kuin onnellinen”, että HJK menetti kahden maalin johtonsa lisäajalla. 

10. On OK vitsailla. Varmista vain, että ne ovat alkuperäisiä, taitavia ja osuvia, ja että niihin ei liity jokin infantiili pilailu apuselostajan missaamasta yhtä avoimesta maalista kaksi vuosikymmentä sitten. 

11. Kun olemme avoimessa maalitilanteessa, niin, juuri niin, kyllä, kyllä me tiedämme, että hänen olisi pitänyt antaa verkon soida sieltä. Osua ylämummoon. Voimme nähdä sen hidastetuista uusinnoista kuudesta eri näkökulmasta. Enimmillään lakoninen ”Voi, ei!” riittää. Me kuulijat emme kaipaa superlatiiveja – näemme kaiken itse.

12. Kun tuomari määrää rangaistuspotkun hyökkääjälle tilanteesta, joka näytti ikään kuin tuosta nyt ei olisi kaatunut känninen kolmivuotiaskaan, ja silti onnistuu tuo edellä mainittu hyökkääjä kuin ammuttuna kellahtamaan kumoon päistikkaa, niin älä mene kierrellen jupisemaan ”Joo, no, siellä oli kontakti”. Ole uskollinen itsellesi (ja muille) ja sano vain, että ”Olipa räikeän konnamainen temppu!”. – FAWNING – eli loukkaantumisen teeskentely on saatava kitketyksi pois jalkapallosta – Sinä voit auttaa tässä!

13. Muistathan, että katsojilla on usein sosiaalinen tilanne kotikatsomoissa – keskustelua, mielipiteenvaihtoa, ihastelua – jonka sinä keskeytät liioitellun ylimaallisine huudahduksinesi.

14. Muistan Euroopan pelejä saksalaisessa tv:ssä, jossa kommentaattori ei puhunut 5-10 minuuttiin. Tietenkin, emme tienneet, oliko hän vielä siellä vai ei. Ehkäpä he kielsivät joukkueita tekemästä maaleja silla aikaa, kun kommentaattori oli menossa kahville. 

15. Pidän kyynisestä selostuksesta ja siitä, jos selostaja ei selvästikään usko näiden ennakkoon ylipalkattujen pyhimysten onnistuvan, ellei jokainen teko hivo täydellisyyttä. Hänen ei siis ehkä kuulukaan edustaa nykyajan tyytymättömiä jalkapallofaneja, jotka eivät sääli sankareittensa suhteellisia epäonnistumisia? 

Ehkä? 

Niin, ja unohdin – yksi muu asia, joka on ilmeisesti unohdettu tässä oppaassa. 

16. Kohtele pelaajia tasapuolisesti. Yksinkertainen syöttö, jonka chippaa Messi tai Ronaldo, ei ole luonnostaan ​​kauniimpi kuin yksinkertainen syöttö, jonka antaa  Matias Muttonen. Älä yritä löytää todisteita, että se-ja-se-pelaaja on täydellinen; jos hän on niin hyvä, näemme sen itse, kiitos. 

17. Pliizz – yritä * saada ulkomaisten nimien ääntäminen oikealle tolalle. 

18. Tästä pääsenkin teidän suurimpaan voimavaraanne – hiljaisuuteen. Antaa pelin ja yleisön kertoa yhtä paljon tarinaa kuin sinäkin. Hieman vähemmällä ponnistelulla sinusta voi tulla yksi suurista. Kaj Kunnas saattaisi olla etenemässä tuohon suuntaan.

                                                      

 

JuanHonen                   24.6.2014

 

Muunneltu ja suomennettu alkuperäistekstiä osoitteesta http://www.wsc.co.uk/

Ruokahuijaus – Mitkä ruoka-aineet ovat kaikkein alttiimmat väärennökselle?.